YSTÄVÄLTÄ OPITTUA - TATTARIPASTA AI SALVIA

Muistatteko, kun kerroin ystäväpariskunnasta, jonka kokkaava osapuoli opetti minulle falafelien teon ja antoi kullan arvoisia vinkkejä niiden onnistumiseen?

No, nyt on vuoro kertoa nuoresta naisesta, ystävästäni Emmi-Liiasta, joka opiskelee holistiseksi hyvinvointivalmentajaksi Insitute for Intergrative Nutrionissa. Emmi pitää myös yhtä suosikki ruokablogeistani, Torkkuja ja Nokkosia, jossa hän kirjoittaa hyvinvointiin liityvistä raaka-aineista, ruokaohjeista ja ruokatottumuksista. Jos oikein olen ymmärtänyt, niin tämän ystäväni ruokafilosofia pohjaa kehon kuunteluun - ajatukseen siitä, että keho kyllä kertoo mitä se kaipaa, mitä se tarvitsee ja mikä ei tee sille hyvää - muistuttaen, että kaikella järjellä kuitenkin pitää kehoa kuunnella. Jos kroppa ilmoittaa koko ajan tarvitsevansa karkkeja ja sipsejä, niin voi siis jättää kuuntelematta.

Jokin aika sitten Torkkuja ja Nokkosia-blogissa oli juttu pastasta. Vaihtoehdon vatsan turvottavalle ja monen päivän ähkylle aiheuttavalle vehnäpastalle Emmi oli löytänyt Rouhonjuuresta. Kyseinen vaihtoehto on tattari-bataattipasta tai kuten paketissa lukee Sweet Potato and Buckwheat Noodles. Kommentoin tuolloin postaukseen kirjoittamalla "Tätä aion tehdä pian". Pian osoittautui aika suhteelliseksi käsitteeeksi.

Kun arjessa teen ruokaostoksia pyrin aikaa säästääkseni keskittämään ne yhteen kauppaan. Yleensä se yksi kauppa on kotimme lähellä. Ruohonjuurta ei meidän nurkilta löydy ja siksi siellä tuleekin käytyä liian harvoin. Onneksi on ystävä, joka käy siellä puolestani ja tuo minulle paketin bloggaamastaan vaihtoehdosta.

Kun keittää tuon tattaripastan Emmin ohjeiden mukaan, eli erittäin suolaisessa vedessä, maku on vallan mainio. (Erittäin suolainen tarkoittaa tässä yhteydessä meriveden suolaisuutta... ja siis ei mitään meidän lähilammikoiden, vaan Atlantin ja Tyynenmeren suolaisuutta).  Maku on todella kohdallaan, koostumus hieman nuudelimainen. Sipksipä keitin aikaa on syytä lyhentää noin puoleen pakkauksen ohjeesta, sillä pasta ylikypsyy todella helposti.

Emmi-Liia osasi myös vinkata, että todella hyvää tämä on ihan vain voin ja salvian kanssa. Ja niinpä tein sitä niin. Maistui!

Laitoin tosi ison nokareen voita kuumalle pannulle.

Annoin sulaa.

Lisäsin runsaan kourallisen salvian lehtiä. Osan silputtuna ja osan kokonaisina. Sekä ohuiksi siivuiksi viipaloidun valkosipulin kynnen.

Rouhaisin päälle vähän mustapippuria.

Pyörittelin hetken.

Sekoitin valmiiksi kiehuneen ja valuutetun tattaripastan joukkoon ja annostelin.