lauantai 26. tammikuuta 2013

EKA KERTA


Vuohenjuusto-parmesan-rucola täytteiset raviolit ja prosecco-kermakastike täydentävät toisiaan täydellisesti. Kylkeen Soul Kitchenin Annan ohjeen mukaan tehdyt Gambas al Ajillo ja perjantai-ilta oli yhtä makujen juhlaa.


 



Olen aina jotenkin kuvitellut, että pastan tekemiseen tarvitaan pastakone. Mutta eihän kone ole tässäkään hommassa välttämätön. Se vain helpottaisi asioita, jos sellainen olisi. Kyllä ihan tavallinen kaulinkin kelpaa! Ainakin raviolien tekoon. Tämän opin lukemalla Sillä Sipuli - blogia, jossa aiemmin viikolla oli tehty tattiravioleja savuhilmalla kaulinta, ei konetta, käyttäen. Niinpä, kyseisen blogin kannustamana, päädyin tekemään pastataikinan ja siitä ravioleja ensimmäistä kertaa elämässsäni.

Kokeilin alkuun netin sokkeloista löytynyttä pastataikinaohjetta, mutta sehän meni ihan metsään. Taikina jäi niin tahmeaksi, ettei sitä mitenkään olisi voinut vaivata. Lisäilin jauhoja loputtomiin kunnes taikina oli kova kuin kivi ja pelästyin, josko se maistuisi liiaksi jauhoille ja olisi jotenkin huono. Hetkisen sekoilun jälkeen päätin, että vika ei ollut minussa, vaan ohjeessa ja turvauduin tuttuun ja aina niin luotettavaan Jamie Oliveriin. Ja tälläkään kertaa Jamie ei pettänyt! Herra Oliverin ohjetta seuraten taikinasta tuli ihanan silkkinen ja notkea!

Jamie's Italy kirjan erittäin yksinkertainen pastataikina on suuremmalle porukalle mitattu ja meillä oli suunnitteilla ihan vaan kahden keskeinen perjantai-ilta kotona avopuolison kanssa, joten vähensin ohjeen määriä kahdelle sopivaksi.

Heitin täytteen hieman hatusta yhdistellen vähän sieltä täältä poimittuja ideoita. Suhteessa taikinaan täytettä oli kuitenkin hieman liikaa ja osa sai mennä jääkaappiin odottamaan uutta käyttötarkoitusta. Prosecco-kermakastikkeestakin, jonka englanninkielinen ohje löytyi täältä,  olisi riittänyt vielä yhdelle tai parille illallisvieraalle.






PASTATAIKINA

Näitä tarvitset:
• 3 dl vehnäjauhoja (durumjauhojen käyttö suositeltavaa)
• 2 kananmunaa

Laita jauhot kulhoon.
Tee niiden keskelle kuoppa ja riko kuoppaan kananmunat.
Riko munat haarukkaa käyttäen, kunnes keltuaiset ja valkuaiset ovat toisiinsa sekoittuneet.
Sekoita haarukalla jauhot vähitellen muniin, kunnes taikina ei enää ole tahmea.
Kippaa taikina jauhotetulle tasolle ja vaivaa kovalla otteella vähintään 10 min (Jamien mukaan tässä kohtaa on lupa purkaa kaikki patoutuneet tunteet taikinaan).
Lopputuloksen tulee olla silkkinen, pehmeä ja joustava.
Kääri taikina kelmuun ja laita jääkaappiin lepäämään puoleksi tunniksi.



JUUSTO-RUCOLA TÄYTE

Näitä tarvitset:

• oliiviöljyä
• 2 shalottisipulia
• rasiallinen (n.70 gr) rucolaa
• rasiallinen (n. 150 gr) pehmeää vuohenjuustoa
• n. 1/2 dl parmesan-raastetta
• suolaa ja pippuria

Hienonna sipulit ja kuullota miedolla lämmöllä öljyssä pannulla noin 10-15 min.
Silppua rucola ja kuullota pannulla kunnes rucola on pehmennyt, mutta niin, että väri on vielä tallella.
Nosta levyltä ja anna viiletä.
Seoksen viilennettyä sekoita sipuli-rucolasekoitus juustojen kanssa kulhoon.
Mausta mustapippurilla ja ihan pienellä ripauksella suolaa (muista, että parmesan on itsessään jo aika suolainen juusto).



Tässä välissä, ennen raviolien tekoa, on hyvä aloittaa kastikkeen valmistaminen. Kastike saa sitten hautua rauhassa raviolien teon ja kypsentämisen ajan.

PROSECCO-KERMAKASTIKE

Näitä tarvitset:

• 1 tl oliiviöljyä
• 1 valkosipulinkynsi
• 1 tl tomaattipyrettä
• 2 dl paksua kermaa
• 0,75 dl Proseccoa - 'Semi Sparkling Wine' (prosecco-rypäleistä tehtyä pirskahtelevaa valkoviiniä. Valitsin Alkon hyllystä kuivinta, mitä löysin - Pasquan Sanzeno Prosecco. Toimi hyvin myös ruokajuomana ja hintakin oli lempeästä alle kympin.)
• suolaa ja pippuria

Murskaa valkosipuli ja kuullota öljyssä keskilämmöllä noin minuutti.
Lisää kerma, tomaattipyre ja prosecco. Sekoita.
Anna kastikkeen kiehahtaa samalla sekoittaen.
Vähennä lämpöä ja anna hautua miedolla lämmöllä noin 15 minuuttia tai kunnes raviolit ovat valmiita.
Mausta pienellä hyppysellisellä suolaa ja mustapippuria.



RAVIOLIT

Ota levännyt taikina jääkapista ja jaa se neljään osaan.
Kaulitse taikinapalat yhtäsuuriksi pitkiksi levyiksi. Yritä saada levyistä mahdollisimman ohuita, kuitenkin niin, etteivät hajoa tai ole turhan läpikuultavia. 
Asettele täytettä  nokareina (1tl/nokare) kahdelle levyistä sopivin välein niin, että täytteiden ympärille jää ravioleille reunukset.
Kostuta vedellä pastataikina täytteiden ympäriltä (sormea tai sivellintä käyttäen).
Nosta tyhjät pastalevyt päälle ja painele täytteiden ympäriltä saumakohdat huolella kiinni.
Leikkaa raviolit irti.

Kuumenna vesi suuressa kattilassa. Kypsennä raviolit pienissä erissä kiehuvassa vedessä. Raviolit ovat kypsiä noustessaan pintaan (pari minuuttia). Nosta kypsät raviolit varovasti vedestä siivilään reikäkauhalla.

Tarjoile prosecco-kermakastikkeen kanssa. Raasta päälle hieman parmesan-juustoa ja koristele hienonnetulla persiljalla.

* Gambas al Ajillot (valkosipuliravunpyrstöt) on hyvä valmistaa raviolien kypsentämisen kanssa samaan aikaan, jotta ne saa kuumana pöytään. Nämä kannattaa tehdä Soul Kitchenin ohjeen mukaisesti (linkki löytyy tämän postauksen alusta). Tarjoile ravunpyrstöt erillisestä vadista tai suoraan pannulta. Niitä voi poimia käsin suuhunsa suoraan tarjoiluastiasta. Raviolilautasella ne saattavaisivat peittää pastan ja kastikkeen maut alleen.



sunnuntai 20. tammikuuta 2013

TORTILLA


Rakastan kaikkia aterioita, jotka antavat mahdollisuuden syödä salsaa ja guacamolea. Tortillan avulla niiden nauttimiseen saa automaattisesti hyvän syyn.




Vehnätortilloja saa hyvään hintaan kaupan hyllyltä, eikä niiden mauissakaan ole paljon kritisoitavaa. Mutta, jos jotain voi tehdä itse niin onhan sitä kokeiltava. Niinpä lauantai-ilta menikin sitten tortilloja tehdessä. Ohje löytyi Texmex från grunden-kirjasta, jonka reseptit on luonut vannoutunut texmex-ruoan puolestapuhuja, Jonas Cramby. Kirjan esipuheessa hän paljastaa olevansa tacoista riippuvainen sekä nimenneensä kummatkin tyttärensä texmex-keittiön mukaan; toisen Dixie Margaritaksi ja toisen Lone Stariksi. Uskonkin, että näissä texmex jutuissa on tähän heppuun luottaminen!

Vehnätortillojen valmistaminen on sen verran vaivatonta ja yksinkertaista, että lupaan sen onnistuvan myös niiltä, jotka kokevat olevansa keittiössä todellisia tunareita. Aikaa menee tietenkin jonkun verran, mutta on silti ehdottomasti sen arvoista. Tämän jälkeen kaupan hyllyiltä löytyvät letut eivät enää kyllä kelpaa.

Crambyn ohjeesta riittäisi tuhottoman moneen lättyyn. Meillä oli ruokapöydässä vain kaksi henkilöä, joten vähensin määriä reippaalla otteella. Tekemästäni taikinamäärästä riitti kahdeksaan noin 20 cm halkasijaltaan olevaan tortillaan.


KOTITEKOISET VEHNÄTORTILLAT
8 klp

Näitä tarvitset:
• 5 dl vehnäjauhoja
• 1/2 tl leivinjauhetta
• 1/2 tl merisuolaa
• 25 gr voita
• 2 dl lämmintä vettä

Sekoita kulhoon keskenään kuivat ainekset.
Leikkaa voi pieniksi paloiksi ja lisää kulhoon.
Kaada hitaasti lämmin vesi joukkoon samalla sekoittaen kunnes tuloksena on tahmea taikina.
Vaivaa jauhotulla tasolla noin 2 min., aseta takaisin kulhoon.
Kostuta suihkepullolla kevyesti keittiöpyyhe ja peitä sillä kulho. Anna taikinan levätä 20 min.

Taikinan levättyä jaa se kahdeksaan osaan ja pyöritä pieniksi palloiksi.
Kaulitse sitten pallot jauhotulla tasolla pyöreiksi ja oikein ohuiksi tortilla letuiksi.
Leikkaa 2 leivinpaperiarkkia neljään osaan ja aseta letut pinoon, niin että jokaisen välissä on yksi leivinpaperipala, jotta letut eivät tartu toisiinsa.
Anna lettujen levätä 10 min.

Kuumenna pannu oikein kuumaksi ja paista tortilloja kuivalla pannulla noin 30 sekuntia per puoli.

Tarjoile samantien. Tai mikäli tässä välissä valmistat tortilloille täytteitä voit myös lämmittää niitä myöhemmin uudestaan uunissa 100:ssa asteessa, tällöin pyyhkeeseen käärittynä.





Tällä kertaa rullasimme tortillamme. Sisälle mahtui kidneypavuista, paprikoista ja sipuleista väsätty chilimuhennos, päälle raastettua juustoa. Uunivuoassa uunin kautta pöytään ja kylkeen ranskankermaa ja jumalaisen hyvä, avokadosalaatin tyyppinen guacamole tipico.

Guacamolen ohjeen lupaan jakaa täällä piakkoin. Siihen asti löydätte aiemmin postaamani ohjeen meille pohjoismaalaisille tutumpaan tahnamaiseen guacamoleen täältä.



torstai 10. tammikuuta 2013

MINESTRONE


Talvi on keittojen aikaa. Etenkin tämä talvi ja meidän huushollissa, vaikka yritänkin epätoivoisesti nopeuttaa kevään tuloa ostamalla roppakaupalla tulppaaneja heleissä väreissä.




Minestronekeitto on siitä mahtava, että siihen voi periaatteessa heittää mitä tahansa kaapista löytyviä jo hieman nahistuneita vihanneksia ja juureksia. Varsinaista "oikeanlaista" minestronea ei taida olla olemassakaan. Italiassa, josta keitto on peräisin, on yhtä monta reseptiä minestronelle kuin italialaisia mammojakin sillä keiton syntytarina on samantyyppinen kuin pizzan - se on jämienkäyttöruoka.

Onhan toki minestronellekin ajansaaton myötä syntynyt eräänlainen pohjaohje. Ja niinpä selleri, tomaatti, valkoiset pavut, kasvisliemi, porkkanat ja pasta on hyvä pitää tämän keiton kohdalla aina mukana, sillä niistä syntyy minestronelle ominainen maku.

Näin minestronea meillä:


MINESTRONEKEITTO

Näitä tarvitset:

1 1/2 dl makaroneja
1-2 rkl oliivöljyä
• 1 sipuli
• 2 valkosipulinkynttä
• 1 porkkana
• 1/2 kesäkurpitsa
• 2 lehtisellerin vartta
• n. 100 gr vihreitä papuja
• 500 gr murskattuja säilyketomaatteja (tomaattisesonkina käytä tuoreita tomaatteja - kalttaa ja survo)
• 1 l kasvislientä
• 2 rkl tomaattipyrettä
• 400 gr cannellinipapuja
• 7 tippaa tabascoa
• suolaa ja pippuria

• sileälehtistä perslijaa
• parmesaania

Keitä makaronit hieman alle ohjeistusajan niin, että ovat al dente.
Valuta niistä vedet ja jätä makaronit sivuun odottamaan.

Lämmitä öljy paksupohjaisessa kattilassa.
Lisää sipuli ja valkosipuli ja kuullota keskilämmöllän noin 3-4 minuuttia.
Viipaloi porkkana ja pilko sellerinvarret siivuiksi. Halkaise kesäkurpitsa pituussuunassa ja pilko puolikuunmuotoisiksi viipaleiksi. Leikkaa vihreät pavut noin 3 cm pituisiksi paloiksi (jos käytät pakastepapuja, lisää ne keittoon vasta loppuvaiheessa).
Lisää porkkanat, selleri, kesäkurpitsa, murskatut tomaatit, kasvisliemi ja tomaattipyre kattilaan.
Kiehauta, laske lämpöä ja anna hautua 15 minuuttia tai kunnes kasvikset ovat kypsiä.
Valuta cannellinipavuista neste pois. Lisää lopuksi cannellinit ja makaroni keittoon ja anna papujen ja makaronin lämmetä pari minuuttia.
Mausta suolalla, pippurilla ja tabascolla.

Koristele annokset silputulla sileälehtisellä persiljalla ja parilla parmesan lastulla.

perjantai 4. tammikuuta 2013

SILVIAMUFFINI






Vuosia sitten, kun minua ei vielä ollut, jossain ruotsalaisessa viikkolehdessä (olisiko ollut Hemmets Veckotidning tai Allers) järjestettiin reseptikilpailu tulevan kuningattaren, Silvian, kihlauksen jälkeisen häähumun kunniaksi. Kuningattarelle etsittiin täydellistä kakkua. Voittajaresepti julkaistiin lehdessä ja nimettiin Silviakakuksi. Voiton vei jonkun ruotsalaisen perheenäidin hyvin yksinkertainen, litteä sokerikakku, joka kuorrutettiin voisokerisulalla ja koookoshiutaleilla. Kakku oli täydellinen osoitus siitä, että hyvin usein vähempi on enempi.
Siitä lähtien meillä on syöty tuota kakkua joka vuosi mamman syntymäpäivillä. Kesämökin lehtipinoista poimittu kakkuohje valloitti sydämet tuolloin ja vieläkin.

Syntymäpäiviin, jolloin tuota kakkua meillä perinteisesti nautitaan, on vielä aikaa kolmisen kuukautta. Mutta kun himo iski, niin pakko oli jotain asialle tehdä! Päätin leipoa sitruunamuffineja ja kuorruttaa ne Silviakakun kuorutteella - Silviamuffineja siis!
Lupaan postata myöhemmin keväällä myös tuon itse kakun tänne, sillä se poikkeaa jokseenkin näistä säveltämistäni muffineista.

Aika söpöjähän nuo ovat. Ja suloiselle myös maistuvat.


SITRUUNAMUFFINIT

Näitä tarvitset:

• 125 gr huoneenlämpistä voita
• 1,5 dl sokeria
• 1,5 tl vanilliinisokeria
• 3 kananmunaa
• 1 luomu sitruuna
• 1,5 dl maitoa
• 3,75 dl vehnäjauhoja
• 1,5 tl leivinjauhetta
• ripaus suolaa

Lämmitä uuni 170 asteeseen.
Vatkaa voi ja sokeri sileäksi tahnaksi. Lisää munat yksitellen samalla sekoittaen.
Sekoita kuivat ainekset keskenään toiseen kulhoon ja toiseen maito ja yhdestä sitruunasta raastetut kuoret.
Lisää vuorotellen samalla sekoittaen jauhosekoitusta ja maitoa taikinaan.
Lopuksi purista taikinaan myös kokonaisen sitruunan mehu ja sekoita hyvin.
Lusikoi taikina muffinivuokiin ja anna paistua uunissa noin 25 minuuttia. Voit tarkistaa, että muffinit ovat kypsiä upottamalla yhteen puinen grillivarras ja vetämällä tikun takaisin ylös. Jos tikkuun ei jäänyt taikinaa kiinni ovat muffinit valmiit.
Anna jäähtyä ja poista muffinien vuoat varovasti.


Silviakuorrute

Näitä tarvitset:

• 100 gr voita
• 1 dl sokeria
• 1 munan keltuainen
• 1 tl vanilliinisokeria

• kookoshiutaleita

Sulata voi, sokeri ja vanilliinisokeri kattilassa vispaten.
Lisää munankeltuainen ja vispaa vielä kovempaa, kunnes seos on tasainen.
Ota muffineja vuorotellen kannasta kiinni ja pyöräytä niiden päitä lämpimässä seoksessa niin, että seos kuorruttaa muffinien pyöreät päät tasaisesti.
Voi olla tarvetta vähän väliä sekoittaa seosta lusikalla muffinien kuorruttamisen välissä, jotta seos pysyy paksuna.
Kun kaikilla muffineilla on voisokerisulakuorrutetta päällään, koristele vielä ripottelemalla runsain määrin kookoshiutaleita päälle.