MINÄ JA YANYAN - KAKSI NUORTA NAISTA.

Kesken viisiviikkoisen reissuni Shanghaissa VPN-palvelimeni alkoi sotimaan sekä hotellini että toimistoni wifi-palvelimen kanssa. Kiinan palomuuri teki tehtävänsä ja pääsy länsimaalaisiin sosiaalisiin medioihin oli hetkittäistä. Blogger avautui vain ajoittain ja kerrallaan korkeintaan pariksi minuutiksi. Niinpä jaan kanssanne kokemuksiani näin jälkikäteen. Tässä kertomus syventymisestä kiinalaiseen yliopistokulttuuriin ja pari sanaa tuttuuden tuomasta turvan tunteesta.

On maanantai. Minut on kutsuttu mukaan harjoittelemaan muiden opettajien ja ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden kanssa marssia seuraavan pävän yliopiston urheilutapahtuman avajaisia varten. Harjoituksissa nauru on herkässä. Yi, èr, yi, èr, yi, èr, yi. Marsimme laskun tahtiin neliön muotoisessa rivikuviossa. Muodostelmaluistelussa tätä kutsutaan blokiksi. Lapsuuteni ja nuoruuteni pitkäaikainen ja rakas harrastus osoittautuu hyödylliseksi myös Kiinassa 34-vuoden iässä.

Tiistaina kokoonnumme kampuksen pääporteilla, josta bussilauma kuljettaa joukkomme noin 45 minuutin matkan päässä olevalle suuremmalle kampukselle. Avajaiset alkavat. Seisomme blokissa odottamassa vuoroamme. Yliopiston jokaisella koululla on omat tunnusvärinsä, marssinsa ja huutonsa. Astumme kentälle. Urheilukentän katsomo on täynnä väkeä. Joukkomme edessä vastuuoppillaaksi valittu nuori poika kantaa Kiinan lippua ja huutaa S, johon me vastaamme Shanghai! Poika jatkaa C! Joukkomme ääni kovenee. Comes! Lippu liehuu kovassa tuulessa ja vastuuoppillaalla on haastetta pitää sitä pystyssä. Huomaan käveleväni eri jalka edellä kuin muut. F! First!

Kaikki ryhmät ovat marssineet vuorollaan kentälle, jonka nurmelle olemme muodostaneet monisatapäisen täysin suorista riveistä koostuvan suorakaiteen. Ympärilläni oleva ihmismassa kääntyy vasemmalle. Minä seuraan. Mahtipontinen musiikki alkaa soimaan ja sotilasuniformuihin sonnustautuneet nuoret miehet nostavat Kiinan lippua salkoon. Muut sepittävät jotain. Yritän pysyä mukana. Punalipulle on nyt vannottu vala. Siinä menivät kertaheitolla liberaaliarvomaailmani viemäristä alas. Sillälailla. Hyvä Sofia!

Avajaisten jälkeen meillä on puolitoista tuntia aikaa, ennenkuin bussi vie meidät takaisin kaupungin sisällä sijaitsevalle omalle kampuksellemme. Taidehistorian professori, 27-vuotias, Englannissa tohtoriksi väitellyt, Anhuin maakunnasta kotoisin oleva YanYan lyöttäytyy seuraani. Menemme yliopiston kirjaston kahvilaan. Tilaamme jääkahvit. Istumme ikkunan vieressä olevaan pöytään.

YanYanin aviomies asuu vielä Englannissa, jossa on Oxfordissa töissä. Miehen pesti päättyy vasta kahden vuoden päästä. Silloin hän muuttaa vaimonsa luo takaisin Kiinaan, josta itsekin on kotoisin. Kysyn miksi YanYan halusi palata jo nyt Kiinaan, vaikka puoliso jäi vielä Eurooppaan. I didn't like the weather. It's always raining. I like a blue sky with sunshine. Katson ikkunasta ulos pilvettömälle, mutta ilmansaasteista harmaalle taivaalle ja jään hiljaa, itsekseni miettimään vastauksen logiikkaa. Also, the healtcare system in UK is horrible! I felt like it is bad for my health to stay there. Jaa, oottapas nyt. Nyt tipuin kärryiltä. YanYan kertoo, että kun hänellä oli kuumetta asuessaan Briteissä lääkäri määräsi hänelle vain tulehduskipulääkkeitä ja kuumaa vettä. Kysyn, mitä hän olisi toivonut lääkärin tekevän. Verikokeita ja vahvempia lääkkeitä. Vaihdamme puheenaihetta. 

Nuori YanYan kysyy minulta kihlasormuksestani. Milloin menen naimisiin. Kerron, että emme vielä ole päättäneet tarkkaa aikaa, mutta tiedämme kyllä jo millaiset häät haluamme. YanYan katsoo minua kadehtien. Me and Fei were just actors at our own wedding. Hän kertoo häistään, jotka järjestettiin Anhuissa, YanYanin ja Fein kotikaupungissa. Vieraita oli toistasataa. Morsian ja sulhanen tunsivat heistä vain kourallisen. Juhlat olivat vanhempien järjestämät. Vieraina olivat vanhempien ystävät, kolleegat ja liiketuttavat. Juhlapari istui pöydän ääressä hiljaa ottamassa vastaan lahjoja tervehtien itselleen tuntemattomia ihmisiä. But I was wearing a beautiful white dress and I am married to the man I love. He is not romantic. He never buys me flowers, but I forgive him for that. He left China and moved to England for me.

Nyt YanYan asuu kampuksella opettajille varatuissa asunnoissa. Ne ovat pieniä ja nuhruisia jopa kiinalaisiin standardeihin. Vuokra on 150 RMB kuussa. Se vastaa noin kahtakymmentä euroa. YanYanilla on kiinalainen palkka, vaikka on suorittanut opintonsa Euroopassa. Euroopan standardien mukaista palkkaa maksetaan vain ulkomaalaisille opettajille. Kiinalainen yliopistoprofessorin palkka riittäisi kyllä pieneen ja vaatimattomaan asuntoon jossain päin kaupunkia, mutta silloin hän ei saisi säästettyä lentoja varten päästäkseen kerran vuodessa käymään rakkaansa luona Oxfordissa.

YanYan ei asu yksin asunnossaan. Hänen äitinsä on muuttanut kampukselle. He asuvat yhdessä pienessä yksiössä. Äiti pitää huolta tyttärestään, hoitaa asuntoa ja juoksevat asiat ja laittaa tälle joka päivä ruokaa. On tärkeää, että tytär saa keskittyä täysin työhönsä. Illallisen lisäksi äiti valmistaa joka päivä tyttärelle lounaan, jotta tämän ei tarvitsisi syödä kampuksen kantiinissa opiskelijoiden kanssa. Now that you are here for 5 weeks, don't you miss your mum? When she's in Europe and not here to take care of you? Kerron YanYanille, missä iässä me skandit yleensä muutamme pois vanhempiemme huostasta. Opiskeluaikoina viimeistään opimme pärjäämään omillamme. Vanhempamme saattavat auttaa meitä taloudellisesti, mutta itsenäistymme nopeasti. Emmekä palaa enää asumaan lapsuuden kotiimme. Toki ikävöin äitiäni. Yhtälailla, kuin ikävöin koko perhettäni, ystäviäni ja ennenkaikkea sydämeni mielitiettyä, sillä en ole nähnyt heitä kohta kolmeen kuukauteen. Mutta minä pärjään. Minulla ei ole hätää. You are very independent. Sitten me kummatkin hiljenemme. YanYan katsoo minua samanaikaisesti säälien ja ihaillen. En ole varma ymmärtääkö hän minua.

Bussimatkalla takaisin omalle kampuksellemme torkahdamme hetkeksi. Herättyämme kysyn vielä YanYanilta millaisissa ilmansaasteindekseissä hän laittaa maskin kasvoilleen. Olen nimittäin ymmärtänyt, että kun AQI ylittää 100 pitäisi viimeistään suojata hengitystiensä. I never wear a mask. Mutta etkö ole huolissasi terveydestäsi? I'm Shanghainese. This is the city we live in. We don't think about it. Katseeni paljastaa ihmetykseni. Metin, kuinka hän aiemmin kertoi syistään muuttaa pois Euroopasta. Itselleen ominaisella, hyvin rauhallisella ja huolehtivaisella äänensävyllä YanYan selittää minulle mitä tarkoittaa paikallinen suhtautuminen ilmasaasteisiin ja pienmetalihiukkasten terveydellisiin vaikutuksiin, joista emme vielä tiedä kovinkaan paljoa. You see, it's like a frog. You put it in a bowl and pour a little bit of boiling water on it, and it hurts for a short moment. But if you keep on doing it, it will get used to it. It will only harm it slowly, so it won't notice it. And then you pour more and more, until you have poured too much.

Loppupäivän kierrän kaupungilla musta maski kasvoillani. AQI-mittari näyttää 173. Helsingissä ruuhkaisella Mechelinkadulla vastaava luku on 22. Ihan vain vertailun vuoksi.

Käyn kaupoilla. Kiertelen katuja ja kujia. En saa mielestäni YanYanin syytä muuttaa Briteistä takaisin Kiinaan ja vieläpä juuri Shanghaihin – maailman suurimpaan kaupunkiin, jonka ilmasaaste on päivittäin haitaksi terveydelle, asumaan äitinsä kanssa ahtaasti asuntoon, jota hän itsekin kuvailee sanoin very shabby. Ehkä kyse onkin siitä, mihin olemme tottuneet. Kuten vertaus sammakkoon. Haemme turvaa siitä, mikä on meille tuttua. Eikä tutun ikävillä puolilla ole meille niin suurta merkitystä. Me olemme tottuneet niihin.

Päivän päätteeksi syön illallisen Element Freshissä – eurooppalaisia salaatteja, keittoja, vihersmootheja ja täysjyväpastaa tarjoavassa ketjussa, jossa mikään ei ole minulle vierasta tai uutta. Ruokailun jälkeen otan taksin hyvin länsimaalaiseen, korkeatasoiseen hotelliini, jonka viiden viikon oleskelun yliopisto kustantaa minulle. YanYan menee nukkumaan äitinsä viereen yksiössään kampuksella.

_________________________________

Kiinalainen keittiö on niin erinomaisen hyvä ja monipuolinen, että suosittelen lämpimästi nauttimaan paikallista ruokakulttuuria Shanghaissa matkustellessa. Omat suosikkiravintolani löydät tämän linkin takaa.

Toki pidemmällä reissulla (niin kuin minä täällä nyt 5 viikkoa) välillä tekee mieli tuoreita salaatteja ja länsimaalaisia makuja. Niinä hetkinä on helppo kääntyä Element Fresh ketjun puoleen, joka löytyy lähes jokaisesta kaupunginosasta. Toinen lähes jokaisesta ostoskeskuksesta löytyvä paikka on Pizza Marzano. Ei mitään elämäni parasta pizzaa, mutta älyttömän edullinen tryffelipizza hoitaa hyvin tehtävänsä tarpeen niin vaatiessa. Lisäksi Jing'an temppelin alueelta Shanghai Centre rakennuksesta  osoitteessa 1376 West Nanjing Road löytyy oiva burgeripaikka. Ravintolan nimi on Beef and Liberty. Siellä kuulee eurooppalaisia kieliä ja terassilta on näkymät kohti paria pilvenpiirtäjää. Ei hassumpi lohturuokamesta. 

SHANGHAI - JET LAGISTÄ JA PALUUSTA ELÄVIEN KIRJOIHIN

Tämä on ensimmäinen kerta elämässäni, kun olen kokenut kulttuurishokin. Ja se on aika hurjaa se, ottaen huomioon, että olen 34-vuotisen elämäni aikana matkannut neljällä mantereella, 24ssä maassa, 53lla paikkakunnalla. Ja tämä on jo kolmas kerta, kun matkustan Kiinassa. Miten tässä näin kävi? Kolmas kerta toden sanoo, niinhän se vanha sanonta menee, eikö? Johtuuko tämä siitä, että en nukkunut lennolla, kuin tunnin? Tai siitä, että tulin lähes suoraan Pariisista? Vai siitä, että matkustan ensimmäistä kertaa Kiinaan ihan yksin ja vieläpä pidemmäksi aikaa, kuin aiemmin? 

Vielä kerran - olin juuri kaksi kuukautta Pariisissa. Kaupungissa, jonka sielun maisema kohtaa omani. Minä ja Pariisi, me hengitämme samaan tahtiin. Ensimmäisinä päivinä Shanghai ei voisi kiinnostaa vähempää, sillä there's only so much one can take in.

Jet lag kestää 4 päivää. 

Ensimmäisenä päivänä itken ja nukun, käyn ostamassa hammastahnaa ja syön länsimaalaisessa ravintolassa, länsimaalaisen aterian, länsimaalaisten ympäröimänä. Kyllä, se on ihan harkittu veto. Näin teen Shanghaissa joka kerta tänne saapuessani. 

Toisena päivänä on koti-ikävä, jonka taltutan hotellin punttiksen juoksumatolla. Nautin kiinalaisen illallisen hotellin turvallisessa miljöössä. Minulle tuodaan China Daily pöytään, jotta olisi syödessä jotain lukemista. Ravintolassa on muitakin yksin matkustavia länkkäreitä. Se lohduttaa. 

Kolmantena päivänä käyn ostoksilla. Kokeilen turhaan apteekissa onneani. Kukaan ei puhu englantia. Kukaan ei ymmärrä sanaa pain killer. Pelaan biljardia hotellin aulabaarissa baarimikkoa vastaan. Hän pelaa 5-6 päivää viikossa ja silti minä voitan hänet. You're very good. Ihan kuin en huomaisi, että baarimikon pelitaktiikka on asettaa minulle hyvät mahdollisuudet. Hyvää asiakaspalvelua? Kyllä. Biljardipeli on mukavaa, kun kerrankin homma sujuu eikä tarvitse hävetä, kun ei osu mihinkään palloon tai lyö vahingossa kasipallon vähän liian aikaisin pussiin. Elän hotelliaristokraatin elämää.

Neljäs päivä. Työ alkaa. Päivä tuntuu pitkältä. Takana huonot yöunet. Päivän päätteeksi vaellan zombien lailla hotelille. Matkalla en näe muita länkkäreitä. Olo on orpo. Tältä siis tuntuu kuulua etniseen vähemmistöön? Ja minä sentään tiedän, että minulla on paluulento turvalliseen kotimaahaani neljän viikon päästä. Minun ei tarvitse asettua uuteen kultturiin. Minua ei leimata vaaralliseksi, vaikka Donald Trump ja Vladimir Putin edustavatkin samaa etnistä ryhmää, kuin minä.

Viides päivä. Istun Fuxing Roadilla terassilla juomassa lasin valkoviiniä. Toinen työpäivä on takana. Opiskelijani ovat haastavia, mutta eivät välttämättä toivottomia. No, se jäännee vielä nähtäväksi. Tässä terassilla istuessani huomaan kaupungin ja sen asukkaiden alkavan taas tuntua sympaattisilta. Tämä oli hyvä päivä.

______________

Toisen työpäivän päätteeksi näen yliopiston käytävällä pienen, siskontyttöni ikäisen lapsen harjoittelemassa kalligrafiaa. Hänen isänsä on yliopistolla töissä ja tytär on tullut sinne koulun jälkeen tekemään läksyjään. Kun esimieheni, Mr. Legend huomaa minun ihailevan tytön toimintaa hän ehdottaa voivansa pyytää sihteeriään järjestämään minulle yhden oppitunnin kiinalaisessa kalligrafiassa. JOOOO! minä huudan ja hypin tasajalkaa. Epäkorrektiuuteni ei haittaa. Mr. Legend hymyilee ja lupaa tehdä voitavansa, jotta homma järjestyisi. 

Pienen tytön kirjoittama merkki tarkoittaa uraa. Mr. Legend kertoo, että se on ensimmäinen sana lauseesta, jota lapsi harjoittelee. What will be the complete sentence? minä kysyn. Good business comes from hard work.

Metrossa matkalla Fuxing Roadille terassille juomaan lasillista valkoviiniiä: Vanha mies kiertää vaunua ja kerjää kuppiin rahaa. Annan hänelle pari kolikkoa. Jotenkin tuntuu, että jos täällä joutuu kerjäämään on elämä oikeasti tosi kurjaa. Kerjäävällä vanhuksella on yllään vanha uniformu. Mikäköhän hänen tarinansa on? Tunnen loppujen lopuksi Kiinan historiaa niin huonosti, että en oikein osaa päätellä mihin uniformu voisi liittyä. Ehkä hänellä oli joskus jokin asema tässä maassa, jossa kautta historian (jopa silloin, kun ovat yrittäneet jotain muuta) on ollut vahva hierarkia. Ja on edelleen. Ehkä hän teki virheen. Menetti asemansa. Jäi yhteiskunnan ulkopuolelle.

Pysäkkini lähestyy. Menen ovelle. Kävelen ovea päin! Kuinka sofiaanista! Olin poistumassa väärältä puolelta. Vieressäni seisova vanha, kiinalainen mies, jolla on kaulan ympärille sidottu kallis sillkihuivi ja yllään siisti puku purskahtaa kovaan nauruun. Where are you from? Suomesta. Aah, Scandinavia?  Kyllä. First time in Shanghai?  Oikeastaan olen täällä jo kolmatta kertaa. Mies hymähtää. Welcome! Hymyilemme toisillemme. Minulle tulee hyvä fiilis. Jään vaunusta pois ja hymy jää kasvoille.

...ainiin, sanon minä hänelle lopuksi vielä sie sie.

Juotuani lasin valkoviiniä Boxing Catin rauhallisella terassilla kävelen Middle Fuxing Roadia länteen päin. South Maoming Roadin kohdalta käännyn pohjoiseen. Pari korttelia. Ylitän Huaihai Roadin. Toiset pari korttelia vielä. Tässä se on. Kävelen rakennuksen sokkeloihin. En eksy, vaikka reitti on mutkikas, sillä muistan tämän kuin eilisen. Portaat ylös ja ovesta sisään. A table for one, please.

Tilaan Roguen American Amber Alen, grillattua vuohenjuustoa, tulisen minttusalaatin ja hiillostettua munakoisoa tomaattikastikkeessa. Kaikki lempiannokseni viime vuodelta. Olen ainoa asiakas. Ihmettelen. Viimeksi tämä vaikutti suositulta paikalta. Tulinko tosi myöhään? Kiinalaiset syövät usein jo seitsemältä. Kello on jo kahdeksan. Vai johtuuko tämä siitä, että on arki-ilta? Onko paikka muuttunut? Ehkä se ei enää ole suosittu, jos ne on ryssinyt jotain? Oli miten oli, ruokani tuodaan pöytään ja se on taivaallista. Juuri niin hyvää, kuin muistin.

Ravintolaan astuu kolmihenkinen paikallinen seurue. Nuoria aikuisia. Jee, voin kyyläillä mitä he tilaavat! Sehän täällä hauskinta onkin! Seurue tekee tilauksensa kielellä, josta en ymmärrä edes prepositioita. Jännitys tiivistyy. Tuleeko pöytään hyönteisiä?

Nelihenkinen länsimaalainen seurue tulee ravintolaan. En siis ollut myöhässä, eikä paikka ole menettänyt suosiotaan. Pian kaikki pöydät ovat täytetty. Länkkärit puhuvat germaania. Ei, kun englantia saksalaisella R:llä. Lienevätkö Irlannista?

Kiinalaiselle seurueelle tuodaan riisiä. Boring. Toinen tarjoilija tuo heti perään toisen kulhon. Hyönteisiä! Ja perään vielä lisää, jotain toista hyönteissorttia. Niitä nyt napsivat suihinsa. Kohta tuodaan jo lisää kulhoja erilaisia hiillostettuja vihanneksia, grillattuja juustoja ja lihoja, yrttisalaatteja, sooseja ja patoja. Paikalliseen tapaan tilasivat ihan sikana safkaa!

Länkkärit tekevät tilausta. Jotain "mummon juttua" tilaavat. Not too spicy lisäävät tilauksensa perään. Nössöt! 

Minä nautin tulista minttusalaattiani. Juuston olen jo vetänyt nassuun. Jälkkäriksi tilaan martinin ja keittiöstä tuodaan minulle kokin tervehdyksenä astiallinen uppopaistettuja taikinaklönttejä. Wow! Miten he tiesivätkin, että olen sipsi- ja ranuhiiri!

Southern Barbarian

2. kerros, Gourmet Zone

56 South Maoming Rd

French Concession, lähellä South Shaanxi Rd metroasemaa

Lisää tästä ravintolasta löydät vuoden takaisesta postauksesta.

SHANGHAI & ANHUI

Jos olet syönyt kiinalaisissa ravintoloissa vain Suomessa tai muissa länsimaissa, saatat Kiinassa yllättyä maan keittiöiden monipuolisuudesta ja monimuotoisuudesta. Vietin toukokuussa 3 viikkoa yhteensä liikkuen Shanghaissa ja Anhuin maakunnassa. Tässä jaan teille vinkkini hyviin ravintoloihin ja lopussa myös muuta Kiinan matkaajan selviytymistietoa.

Matka Shanghaihin on minulle jo toinen, avopuolisolle ensimmäinen. Matkamme syy on kahden viikon työprojektini - opetan tiivistä kurssia alani Shanghailaisessa yliopistossa. Viimeisinä päivinämme Shanghaissa ystäväpariskuntamme Suomesta liittyy seuraan ja pari päivää myöhemmin, kun työni on ohi, siirrymme reppureissaamaan Anhuin maakuntaan ja sen pakahduttavan kauniille kansallispuistoalueelle. Lopuksi vielä yksi ilta Shanghaissa ennen paluulentoa Helsinkiin.

Kahdessa viikossa kerkeämme tutustumaan Shanghaihin ja tykästymään kaupunkiin, sen ihmisiin, sen sykkeeseen, sen outouteen ja tuttuuteen. Rakastumme sen ruokaan! Shanghaissa parasta on maut ja Kiinan lukuisten keittiöiden laaja ravintolavalikoima. Lisäksi Shanghaissa on tarjolla paljon myös maailman eri ruokakulttuureja - nekin oikein hyviä, tosin eivät yllä kiinalaisten keittiöiden tasolle.

Pyöräkorjaamo eräällä vilkkaalla kadulla Shanghaissa

Maailman suurin kaupunki on samalla vilkas ja rauhallinen. Tätä on vaikea selittää sanoin - ymmärrätte, kun menette itse paikan päälle. Tieliikenne tuntuu tulevan päälle. Kirjaimellisesti. Autot noudattavat kyllä liikennesääntöjä, mutta sähkömopoilijat ja pyöräilijät eivät niinkään. Jalankulkijan tulee ylittää katu määrätietoisesti ja itsevarmasti samalla täysin ympäristöstään tietoisena ja silmät auki selässä, niskassa, ohimoilla, joka puolella. Aluksi se hieman pelottaa. Kahden viikon jälkeen huomaan, että Shanghain vilkas syke saa minut tuntemaan olevani todella elossa.

Se, mikä kuitenkin rauhoittaa kaupunkia on sen turvallisuuden tunnetta nostava vire. Shanghaissa ei liiemmin tarvitse pelätä väkivaltaa tai taskuvarkaita. Järki käteen kuitenkin! Kyllähän tässä kaupungissa on taskuvarkaita. Aivan varmasti on! Onkohan? Kovaäänisyydestään huolimatta Shanghailaisilla näyttäisi olevan aika rauhallinen luonne, sellainen jonkinasteinen zen-tila.

Rakastun Shanghain puistoihin ja etenkin niissä oleskelevien ihmisten luomaan tunnelmaan. Pitkin viikkoa vanhukset kokoontuvat puistoihin pelaamaan yhdessä korttipelejä tai mahjongia, harrastamaan liikuntaa tai muuten vain kävelemään takaperin!

Kyllä, Shanghaissa voit kävellä julkisissa paikoissa mitä oudoimmin tyylein, käsiäsi joka puolelle viskoten, lantiotasi samalla pyöritellen tai jopa takaperin, eikä kukaan katso sinua oudoksuen (paitsi ehkä turistit). Tämä on paikallisten tapa pitää huolta kehostaan ja fyysisestä hyvinvoinnistaan. Ranskalaisten kortteleiden pienehkössä puistossa vanha mies pyörittelee minuuttikaupalla korvalehtiään. Toinen hieroo polviaan, nousee varpailleen ja ojentaa kätensä ilmaan ja toistaa tätä liikesarjaa noin puolen tunnin ajan. Puistoissa minulla tulee olo, että nämä vanhukset eivät vaikuta kovinkaan yksinäisiltä. Muutenkin kiinalaiset eivät tunnu olevan kovinkaan yksinäisiä. Yhteinen hengailu puistoissa ei ole jonkun organisaation tai seuran järjestämää, johon pääset mukaan vain jos maksat jäsenyysmaksua. Nämä ovat luonnollisia, orgaanisesti syntyviä kohtaamisia julkisessa tapaamispaikassa. Ihanaa, eikö olekin?

XINJIANGILAINEN (Läntinen Kiina)

Olemme avopuolison kanssa lukeneet Lonely Planetimme huolellisesti ja eräänä iltana päätämme kokeilla kirjan suosittelemaa intialaista ravintolaa. Meitä kiinnostaa miten kyseinen ruokakulttuuri tulkitaan Shanghaissa. Löydämme kirjan ohjaaman osoitteen. Ravintola sijaitsee kerrostalon 3:ssa kerroksessa, johon menemme hissillä. Ylös päästyämme huomaamme, että ravintola ammottaa tyhjyttään. Ei yhtäkään asiakasta. Kellonajasta ei voi olla kyse, sillä olemme paikalla paikallisten suosimaan illallisaikaan klo 19. Samassa kerroksessa intialaista ravintolaa vastapäätä on toinen ravintola. Sen sisältä kantautuu rappukäytävään naurua ja puhetta, astioiden kolinaa ja aisteja herättäviä tuoksuja. Ovessa lukee XIBO. Astumme sisään.

Xibo edustaa läntisestä Kiinasta peräisin olevaa xinjiangilaista keittiötä. Xinjiang on multietninen alue, jonka ruoka ottaa vaikutteita myös venäläisistä, tiibetiläisistä ja lähi-idän mauista. Niinpä Xibon listalla parveilevat erilaiset lammasruoat, vartaat ja grillillä valmistetut annokset. Riisiä ei listalla ole, sillä xinjiangilainen keittiö pohjaa leivälle. Tarjolla on myös aivan loistava mozzarella piiras. Suurin herkku on kuitenkin aurinkokuivatuilla chileillä maustetut vihreät pavut. Näitä en voi liiakseen kehua. Chili on voimakasta, mutta tulisuus ei leviä suuhun, vaan jää kiehtovasti vain kielen päälle. Suosittelen myös tilaamaan lammasvartaita, tacon näköisiä liha- ja kasvistaskuja ja Malbeciä! Punaviini toimii xinjiangilaisen ruoan kanssa erinomaisesti.

Xibo sijaitsee Shanghain ranskalaisissa kortteleissa. Tällä alueella sijaitsee myös pari muuta suosikkiravintolaani. Niistä Spice Bazaar on myös xinjiangilainen. Spice Bazaar löytyy pieneltä, suloiselta Dongping kadulta. Ravintola on trendikkään askettiisesti sisustettu ja tunnelma ainakin lounas aikaan hyvinkin rento ja leppoisa. Parhaina ruokina mieleen jäi uppopaistetut lammastaskut sekä sienet. Myös täällä chilimaustetut vihreät pavut olivat pöydän kuningatar. Taisimme oikeastaan tilata kyseistä annosta ihan jokaisessa ravintolassa, jossa sitä sai eikä se ikinä pettänyt. Ei kertaakaan.

Xibo
3. kerros
83 Changshu Rd
French Concession, Shanghai
lähellä Changshu Rd metroasemaa

Spice Bazaar
29, Dongping Rd, French Concession, Shanghai
lähellä Changshu Rd metroasemaa

YUNNANILAINEN (Eteläinen Kiina)

Perjantai-iltana menemme kollegoideni kanssa jo edellisellä vierailullani kokeilemaan, ranskalaisissa kortteleissa sijaitsevaan Lost Heaveniin. Myös viimeisenä iltanamme Kiinassa palaamme kyseiseen ravintolaan, tosin sen Bundilla olevaan tilaan. Suosittelen ranskiskortteleiden ravintolaa, sillä tilana se tuntuu aidommalta, miellyttävämmältä ja tunnelmallisemmalta kuin Bundilla oleva uudempi versio.

Lost Heavenin parhaimmistoa on beef salad, lammas samosat, papaya salaatti ja vihreät vihanneslätyt. Ranskalaiskortteleiden ravintolassa suosittelen myös testaamaan paikan raikkaita cocktaileja alakerran lounge tilassa ennen illallistamista yläkerrassa.

Lost Heaven edustaa omaa kiinalaisten keittiöiden suosikkiani - yunnanilaista keittiötä - kuten edustaa myös verrattoman hyvä, paikallisten suosima Lotus Eatery, johon Shanghaissa asuva suomalainen tuttavamme meidät yhtenä iltana vie. Suosikkipaikkani kaikista Shanghaissa kokeilemistani ravintoloista on yunnanilainen Southern Barbarian.

Yunnanilainen keittiö tunnetaan muun muuassa sen pikkelöidyistä lisukkeista ja thai vaikutteista. Yrttien, etenkin mintun ja korianterin käyttö on yleisempää kuin muissa kiinalaisissa ruokakunnissa. Yunnanilaiselle keittiölle on myös tyypillistä yhdistää happamia ja tulisia makuja, chiliä ja inkivääriä.

Kasvissyöjälle Yunnanilaisesta keittiöstä löytyy laaja valikoima ihania alkuruokia. Kun näitä tilaa useita pöytään jaettavaksi ei ole pelkoa, että illallisen jälkeen jäisi nälkä. Lihasta nauttivalle löytyy monesta yunnanilaisesta ravintolasta myös kokeellisempia annoksia - sammakoiden ja etanoiden lisäksi esimerkiksi Southern Barbarianissa voi tilata erinäisiä hyönteisiä kun taas Lotus Eateryssä tarjolla on maatilaeläimistä kaikki mahdolliset osat. Yunnanilaiseen keittiöön kuuluukin syödä eläimistä myös päät ja koivet kokonaisuudessaan, varpaat mukaan lukien. Tofun tilaamisen kanssa kannattaa olla varuillaan, sillä yunnanilaiset suosivat tofunsa fermentoituna. Tietenkin, jos rakastat pilaantuneen ruoan makua, niin siitä vaan!

Lotus Eateryssä kannattaa ehdottomasti tilata ravintolan pikkelöityjä kurkkuja, elämäni parasta papayasalaattia sekä makunystyröitä kutkuttelevaa yrtti-pähkinäsalaattia.

Southern Barbarianin listasta suosittelen tilaamaan ihan mitä vaan! Kaikki kokeilemamme on niin hyvää, että luotan kaiken muunkin olevan. Omia suosikkejani ovat kuitenkin minttusalaatti, joka on tehty yksinomaan mintunlehdistä ja jostain tolkuttoman hyvästä salaattikastikkeesta. Miettikää nyt! Vain mintunlehtiä! Ihanan yksinkertaista! Myös paikan hiillostetut munakoisot tomaattikastikkeessa, vartaassa grillatut kesäkurpitsat ja paistettu vuohenjuusto meinaavat viedä minulta tajunnan kankaalle. Southern Barbarian tekee vaikutuksen myös laajalla import-olueiden valikoimallaan. En voi muuta, kuin kehua tätä vaikeasti kerrostalon kiemuroiden takaa löytyvää paikkaa.

Southern Barbarian
2. kerros, Gourmet Zone
56 South Maoming Rd
French Concession, Shanghai
lähellä South Shaanxi Rd metrsoasemaa

Lotus Eatery
2. kerros
1112 Dingxi Rd
West Shanghai
lähellä Zhongshan Park metroasemaa

Lost Heaven
38 Gaoyou Rd
French Concession, Shanghai
lähellä metroasemaa Shanghai Library

Lotus Eatery

ITÄINEN KIINA 

(Shanghai, Hangzhou, Nanjing, Yellow Mountains ja niinkin kauas kuin Xiamen)

Näissä maisemissa karistan korkeanpaikan kammoni ja näen tähänastisen elämäni kauneimmat maisemat. Vuoriston nimi on Yellow Mountains ja se sijaitsee Anhuin maakunnassa Huangshanin kansallispuiston alueella. Kätevin tapa päästä paikalle Shanghaista on ottaa 4n tunnin pikajuna Huangshan Beihin. Täältä hyppäät joko bussiin tai taksiin kohti Tangkoy-nimistä pikkukaupunkia, josta menevät kaapelit kohti vuoriston huippuja. 

Monen reppureissaaja-saitin mukaan Tangkoyssa kannattaa yöpyä ja tankata mukaansa tavaraa (vettä, keksejä etc) sillä ylhäällä vuorilla hinnat kohoavat vuorten huippujen lailla pilviin ja niiden yli. No, Tangkoy ei itsessään ole mikään viehättävä kaupunki tai kylä eikä hinnat ylhäällä vuorilla länsimaalaista lompakkoa paljoa ohenna. Me kuitenkin yövymme Tankgoyssa ja ehkä ne ovat ne maisemat, jotka saa minut suosittelemaan myös tätä kokemusta. Tangkoyn hostellimme on nimittäin aikalailla pohjanoteeraus. Tangkoy on kostea kaupunki ja majoituspaikkamme on voimakkaasti homeessa. En osaa neuvoa löytyykö paikasta parempia majoituspaikkoja. Omassamme kuitenkin palvelu pelaa oikein hyvin.

Tangkoy sijaitsee kurussa, jonka läpi kulkee virta. Me olemme kaupungissa sadepäivänä sumussa ja siltikin maisemassa on jotain lumoavaa. Näemme vain Tangkoyta ympäröivät kukkulat, mutta saatamme aavistaa sumun takaa toisinaan hetkellisesti pilkahtelevien pilarimaisten vuorten läsnäolon.

Seuraavana aamuna siirrymme ylös vuorille pilvien ylle, sinne missä aurinko paistaa. Hetkessä selviää, että tänne todellakin kannatti matkata. Kolmen päivän ajan herkistyn kyyneliin useaan otteeseen. Hämmästelen, kuinka maailma voi olla näin älyttömän kaunis paikka. Kuinka minä, Sofia, pääsen kokemaan tällaista luonnon ihmettä, jonka luulin olevan mahdollista kokea vain Avara Luonto-ohjelman kautta tv-ruudusta. Kiitän itseäni ja puolisoani ja ystäviämme moneen otteseen siitä, että tajusimme matkata tänne. Pelkään korkeita paikkoja melkein yhtä paljon, kuin pelkään pimeää (ja se on paljon se!), mutta pikkuhiljaa totun täällä liikkumiseen ja yhtäkkiä huomaan istuvani vuoren jyrkänteen reunalla (no ei nyt sentään ihan reunalla, mutta sen lähellä) ja hengittäväni koko kehollani tätä käsittämätöntä näkymää.

Yövymme vuorilla kaksi yötä Xihai-hotellissa. Tämä on vuorten kolmesta hotellista kallein, mutta myös ehdottomasti mukavin. Suosittelen erittäin lämpimästi! Hotellin ravintola on myös oikein oiva, vaikkakin kolmannella aterialla alkaa jo tökkimään samat safkat. Mikäli tilaisimme liharuokia, olisi ehkä valikoima monipuolisempi. Pysyttelemme kuitenkin kasvis ja vegaani osastolla. Aamiainen tarjoaa pahaa kahvia (niinkuin kaikissa hotelleissamme), mutta muutoin aamiainen on sekä runsas että herkullinen.

Xihain hotellin ruoka edustaa paikallista keittiötä. Itäisen Kiinan keittiö tunnetaan makeista ja pehmeistä mauistaan, joita syntyy sokerin, viinien, viinietikkojen ja soijakastikkeiden käytöstä. Myös öljyn käyttö on täällä runsasta. Itäisen Kiinan ruokakulttuuriin kuuluu myös runsas valikoima possua sekä mereneläviä. Yleisin lisuke on riisi ja myös höyrytettyä ruokaa on paljon tarjolla. Dumplingsit ovatkin juuri idästä, Shanghaista, kotoisin.

Jos matkanne kulkee Hangzhoun järvikaupungin läpi, paikallista keittiötä edustaa maukkaasti esimerkiksi Green Tea Restaurant, joiden sieninyyttiä voisin syödä jokaisella aterialla, sekä Grandma's Kitchen, jossa suosittelen maistamaan etenkin tulisia kurkkuja ja tofupaistosta.

Dumplingseja syömme matkalla vain kerran ja silloinkin korealaisessa ketjussa. Ketju-leimaa ei kannata pelätä. Aivan kuten Lontoossa myös Shanghaissa suositut ravintolat ketjuuntuvat suosion takia nopeasti. Tämän Shanghaissa sijaitsevan ketjun nimi on Din Tai Fung ja sen dumplingsit ovat kerrassaan verrattomia. Tilaamme lisää ja lisää, kunnes vatsani meinaa poksahtaa halki. Pöydällä olevaa soijaa ja viinietikkaa kannattaa sekoittaa dipiksi suhteessa puolet ja puolet - super hyvää!

Xihai

http://www.xihaihotelhuangshan.com/

Green Tea Restaurant

250 Jiefang Lu

Hangzhou

Grandma's Kitchen

3 Hubin Lu

Hangzhou

Din Tai Fung

Shanghai Centre rakennuksessa

1376 West Nanjing Rd

Jing'an, Shanghai

lähellä metroasemaa Jing'an Temple

_________________________________

PARIA PAIKKAA VIELÄ SUOSITTELISIN

Hyvää kahvia voi olla vaikea löytää maassa, jossa teekulttuuri on vahva. Ihanasta ja monipuolisesta teevalikoimasta huolimatta suomalaisella alkaa jossain vaiheessa kuitenkin kahvihammasta kolottaa.

Long museum - museokahvila

Me suuntaamme museoon lauantaina katsomaan Olafur Eliassonin verratonta näyttelyä. Näyttelyn katsottuamme kävelemme museon takana sijaitsevalle joen varren kävelyalueelle. Istumme kävelyraitin portaikolle katsomaan, kuinka paikalliset viettävät viikonloppuaan. Katseemme kiinnittyy joukkoon koiranomistajia, jotka ovat tulleet rantaan antaakseen koiriensa leikkiä toisten koirien kanssa. Vähän niinkuin koirapuistossa, mutta ilman aitoja. Tilanne ja tapa kiehtoo meitä.

Pitkän istuskelun ja ihmettelyn jälkeen vatsa alkaa hieman kurnia ja iltapäiväkahvihammasta kolottamaan. Museolla on kahvila. Menemme sinne. Puolitamme lehtitaikinaan tehdyn pizzan, minä juon aivan älyttömän hyvän cafe latten ja sulhaseni nauttii elämänsä parhaan flat whiten. 

Toimikoot tämä sepustus suosituksena sekä museoon, sen vieressä olevaan jokirantaan että museokahvilaan.

Fumi coffee

Sijaitsee Fumin Roadilla ranskalaissa kortteleissa. Kahvi on hyvää, palvelu on hyvää ja kortteli on miellyttävä. Ainoana miinuksena lienee, että kahvilassa ei ole wc:tä. Kahvilaa vastapäätä on kivan näköinen pho-keitto paikka, josta näyttäisi saavan myös vegaanista pho-keittoa. Keittopaikkaa emme kokeile, olemme matkalla tapaamaan ystäviämme, mutta paikka jää kaivamaan mieltä. Ehkä ensi kerralla sitten.

 

Kiinan maaseudeulla seikkaillessa voi olla haastavaa valita mihin pieniin kyliin poikkeaisi reitillään. Myös kaupunkien valitsemisessa on oma haasteensa. Toisissa paikoissa kiehtoo paikallisten elämä ja toisissa ikivanhan historian merkit.

Hongcun

Unescon suojelema 900 vuotta vanha kiinalaiskylä, sijaitsee noin tunnin bussimatkan päässä Tangkoysta. Kyseisessä kylässä on myös kuvattu kohtauksia elokuvaan Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme. 

Kylä on reittimme varrella, joten päätämme piipahtaa täällä päiväretkellä. Heti kylän porteista sisään astuessamme tajuamme olevamme jossain todella kauniissa paikassa. Dallailemme kujia pitkin, eksyilemme, ihastelemme, kurkimme pihoille, ihmettelemme seinillä roikkuvia kuivalihoja. Reput painavat selkää ja kaipaamme pientä taukoa. Vastaan tulee majatalo, jota pitää vanha pariskunta. Jäämme majatalon sisäpihalle juomaan lasilliset teetä. Pariskunta ei puhu sanakaan englantia, mutta miehen kyky ilmaista asiansa käsin on mitä kiehtovin ja toimivin. Ymmärrämme toisiamme. 

Jatkamme ystäviemme kanssa dallailua, eksymme lisää, puikkelehdimme pienillä kujilla uteliaina ja ihastuneina. Vastaan tulee pieni baari. Tänne pitää pistäytyä, sillä onhan se nyt outoa, että täällä keskellä "ei mitään", Kiinan maaseudulla, pienessä kylässä, jossa ei kulje yhtäkään autoa, on baari, jonka import-olueiden valikoima ja sisustus huutavat hipsteriyyttä. Miten tämä länsinuorison elämäntapa on onnistunut valloittamaan tämänkin maailmankolkan? Istumme baarin sisäpihalla yksien olueiden verran ja nautimme ajatuksesta, että olemme juuri täällä. Olipa hyvä päätös piipahta Hongcunissa! Olisimmepa vain tajuneet, että täälläkin olisi voinut yöpyä. Majatalon pitäjäkin yritti tarjota meille yösijaa - kaksi huonetta, 4 vuodetta, vain 200 juania.

Fei Lai Feng & Lingyin Temple

Miljonäärien ja miljardöörien asuttaman kaupungin, Hangzhoun kyljessä on vanha temppelirykelmä. Suuntamme näille seuduille sateisena päivänä pois kaupungin sykkeestä ja sen järvimaisemista. Shanghain hotellin portieri suositteli meille Lingyin temppelillä käymistä ja sinnehän me suuntaamme. Kävelemme temppelialueen porteista sisään. Kävelyreitti Lingyin temppeliin kulkee pientä puroa pitkin. Puron toisella puolella on kallion seinämä ja siihen on kaiverrettu Buddha patsaita. Lukuisia Buddha patsaita. Patsaat ovat 900-1300 luvuilta ja kallion seinämään hakatun ulkotemppelin nimi on Fei Lai Feng. Ylitämme puron ja löydämme pienen luolan. Sisällä on taas yksi seinään kaiverrettu Buddha patsas. Luolan katossa on reikä ja sieltä tuleva valo osuu suoraan patsaaseen. Herkistyn. Ei ole eka kerta tällä reissulla, kun silmäni kostuvat. 

Jatkamme matkaa seuraavista porteista sisään Lingyin temppeliin, monitasoiseen, monesta rakennuksesta koostuvaan temppeli, joka on edelleen aktiivisessa käytössä. Yhdestä temppelirakennuksesta kuuluu mantra. Kurkimme ovista sisään ja pääsemme osaksi munkkien ja nunnien seremoniaa. Mantra voimistuu ja tunkeutuu koko kehooni. Herkistyn taas kyyneliin. Tää on niin tätä.

Temppelissä on myös munkkien ylläpitämä kasvisnuudeliravintola. Tilaamme kaikille nuudelikeitot. Lämmintä on ja hyvää. Sopii sadepäivään.

________________________________

Kiinan matkaa varten kannattaa valmistautua kotona hyvissä ajoin ja huolella, sillä valmistautumaton ei paikan päällä välttämättä enää löydä tietoa oikein mistään, tai ainakaan netistä, Kiinan palomuurin takia. Niinpä tässä alla check-list asioista, jotka on hyvä hoitaa ennen matkaan lähtemistä.

VIISUMI

Muistathan, että Kiinaan matkatessa tarvitset viisumin. Ja mikäli olet matkasi aikana poistumassa Kiinasta hetkeksi, esimerkiksi Hongkongiin ja sieltä kuitenkin vielä palaamassa Kiinaan, tarvitset double-entry viisumin. Visuumin hakukäsitellyssä menee noin 4 arkipäivää ja homma kannattaa hoitaa ajoissa ennen matkaa, mikäli liitteissäsi ilmenee jotain puutteita tai haussa on muita vastoinkäymisiä.

VPN

Hanki elektroniisiin laitteisiisi VPN! Ilmaisia VPN-palvelimia on netti pullollaan. Niistä kannattaa kuitenkin ensin ottaa selvää, kuinka luotettavia ovat ja kuinka toimivat Kiinassa. Suomalainen maksullinen Freedome-palvelin on luotettava, toimiva ja suhteellisen edullinen. Ilman VPN:ää et pääse Kiinassa esimerkiksi Google hakukoneelle tai muillekaan Googlen sivuille, kuten esimerkiksi Blogspottiin. Myös länsimaiset sosiaaliset mediat ovat palomuurin takana.

WECHAT

Lataa puhelimeesi WeChat. WeChat on Kiinan versio WhatsUpista ja lähestulkoon identtinen sen kanssa paitsi, että WeChatissa on hauskemmat emoticonit. WeChat on oiva tapa pitää Kiinassa yhteyttä matkaseuralaisiin silloin, kun kuljetaan vähän eri reittejä, sillä WeChat toimii silloinkin, jos VPN tökkii. Joillakin tutuillani WeChat on toiminut silloinkin, kun ei ole wifi-yhteyttä. Itselleni tuota luksusta ei kuitenkaan ole sattunut.

 KARTTA

Hanki kartta jo Suomessa. Hotellien kartat ovat epämääräisiä, leväperäisiä ja usein vieläpä Kiinaksi. Stockmannilta löytyy ainakin Shanghain kartta, joka on selkeä, kattava ja laminoitu. Kartta kesti koko kolmen viikon matkamme ajan ehjänä, vaikka oli päivittäin kovassa käytössä toisinaan jopa sateessa.

Vaikka sinulla olisi VPN puhelimessasi ja kuvittelet selviäväsi google mapsin avuin Shanghaissa LUULIT VÄÄRIN! Kiina "suojaa maansa turvallisuutta" vääristämällä elektroniset kartat. Toisin sanoen, älä edes harkitse google mapsia.

Voit toki ladata puhelimeesi MapsMe-aplikaation, joka toimii offline tilassa. MapsMe näyttää sinulle missä olet ja toimi ainakin puolisollani Shanghaissa moitteettomasti. Anhuissa maaseudulla ja "pienemmissä" kaupungeissa (lue. 8,7 miljoonan henkilön Hangzhoussa) ei sitten niinkään.

VALUUTAN VAIHTO

Vaihda jo Suomessa hieman rahaa, vaikka tämän hetkisen kurssin mukaan olisikin edullisempaa vaihtaa valuuttaa vasta Kiinan puolella. Lennon jälkeen olet todennäköisesti niin väsynyt, että et jaksa miettiä valuutan vaihtoa. Myöhemmin saat kätevästi nostettua Shanghaista käteistä korttiautomaateista. Niitä löytyy ympäri kaupunkia sen lukuisista ostoskeskuksista ja tavarataloista.

TAKSIT

Muista, että Shanghaissa (ja varmaankin koko Kiinassa) taksikuskit eivät puhu englantia eivätkä lue länsimaalaisia kirjaimia. Taksit ovat kuitenkin super kätevä ja edullinen tapa liikkua Shanghaissa.

Vihreä valo kertoo, että taksi on vapaa, punainen valo on merkki siitä, että taksi on varattu. Taksin saa usein lennosta ihan parissa sekunissa tai minuutissa. Toki sateella taksin saaminen on lähes mahdotonta. Tuolloin paikalliset tilaavat taksinsa tekstareilla ja kuski on saattanut unohtaa vihreän valon päälle, vaikka onkin jo tilattu muualle ja näin ollen varattu. Älä siis ihmettele, jos vihreällä valolla oleva taksi ei sateella pysähdykään käden heilautukseesi.

Punaiset, siniset ja vihreät taksit ovat edukkaampia. Tarkista autoon astuessasi, että pelkääjän paikalla on kuskin ID-kortti ja että auton mittari syttyy viimeistään kahden korttelin jälkeen. Alkutaksa on suhteellisen korkea koko matkan hintaan nähden, joten älä turhaan pelästy mittaria heti alkuun. Huomaat matkasi aikana, että toisinaan matkan hinta nousee alkutaksasta vain 2 juanin verran, mikä meidän rahoissa ei ole kolmeakymmentä centtiä enempää. Taksit maksetaan käteisellä. Aina.

Taksikuskit eivät tosiaan puhu englantia eivätkä lue länsimaalaisia kirjaimia. Pidä siis huoli, että astuessasi autoon, sinulla on osoite kirjoitettuna lapulle kiinaksi kiinalaisilla kirjaimilla. Jos olet menossa esimerkiksi johonkin Lonely Planetin suosimaan paikkaan, voit näyttää kirjasta kiinankielisen osoitteen kuskille. Kanna myös aina mukanasi hotellisi käyntikorttia, jotta varmasti pääset ainakin hotellille takaisin, jos ei sitten muualle.

METRO

Shanghain metro on sekä edullinen että todella toimiva tapa liikkua. Kaupunki on valtava ja pitkät matkat kannattaa ehdottomasti kulkea metrolla.

Metrokortti-systeemi toimii kuten Lontoon Oyster-card. Eli ostat kortin (20rmb panttihinta) ja lataat siihen haluamasi summan. Mennessäsi metroon näytät kortin lukijalle (lukija ilmoittaa sinulle kuinka paljon kortillasi on rahaa) ja poistuessasi metrosta näytät kortin uudestaan lukijalle. Lukija laskee sinulle edukkaimman hinnan matkastasi ja ilmoitta poistuessasi kuinka paljon kortillesi jäi vielä rahaa.

Metroasemilla on turvatarkastus isommille laukuille. Paikalliset kuitenkin suhtautuvat tähän lähes täysin välinpitämättömästi. Mikäli haluat kuulua joukkoon, voit itsekin olla laittamatta laukkuasi liukuhihnalle. Toki toisinaan kohdalle voi osua virkaintoinen virkailija, yleensä asenteen näkee jo päältä ja silloin on ehkä ihan hyvä omatoimisesti laittaa se laukku siihen hihnalle.

Shanghaissa sekä katujen nimet että metroasemat on kirjoitettu myös englanniksi. Kaupunki on kansainvälinen ja liikkuminen on tehty myös meille länkkäreiksi ihanan helpoksi.

LENTOKENTÄLTÄ HOTELILLE

Lentokentältä voit ottaa joko taksin, metron tai Maglevin ja metron. Maglev, eli pikapikapikajuna, on ihan mielenkiintoinen kokemus. Se ei kuitenkaan mene ihan syvälle sisään kaupunkiin, joten joudut todennäköisesti vaihtamaan Maglevin pääteasemalta, Longyang Rd:ilta metroon. Finnairin lento laskeutuu Shanghaihin niin, että Maglevin ottaessasi joudut metroon vaihtaessasi ruuhkaan. Isojen matkalaukkujen kanssa tämä voi väsyneenä tuntua turhan rasittavalta.

Tavallisen metron ottaminen kentältä hotelille on edullisempaa, mutta matka kestää huomattavasti pidempään ja metron vaihtoihin kannattaa myös tässä varautua.

Taksi on ehkä mukavin vaihtoehto, kuitenkin myös selkeästi kallein. Pidäthän tämän vaihtoehdon kohdalla mielessä sen, että sinulle tulee olla hotellin osoite kiinalaisin kirjaimin tulostettuna paperille, jotta kuski tietää mihin sinut viedä.

Shanghailainen tupakkakioski?