lauantai 22. helmikuuta 2014

SLIPPERY LITTLE SUCKERS


Tapahtui viime keskiviikko iltana: Koin hetkeni Julia Robertsina. Paikka oli ravintola Le Procope osoitteessa 13 Rue de l'Ancienne Comédie Saint Germain:ssä Pariisissa.




Etanoita on tullut kyllä syötyä elämässä moneen otteeseen, kuitenkin aina etanapannusta, jossa etanat on valmiiksi jo poistettu kotilostaan. Keskiviikkona pääsin ensimmäistä kertaa kokeilemaan pihtejä, eikä se nyt niin vaikeaa ollut. Vähän kuitenkin. Liukkaita nilviäisiä. Olimme kuuden hengen pöytäseurue ja puolet meistä nauttivat etanoita alkupalaksi. Jokainen totesi niiden olevan parhaat etanat, joita eläessään oli maistanut. Toimikoot tämä edellä oleva lause ravintolasuosituksena.

Muita 1686 perustetun paikan pöydässä nautittuja alkuruokia olivat endiivisalaatti saksanpähkinöillä, joka sai kiitettävän kritiikin, ja sienikeitto, joka maistui, mutta ei räjäyttänyt pottia. Pääruoaksi useimmat popsivat suuhunsa koljaa, jonka kylkeen tarjottiin vallan maistuva tomaattinen sipuli tarte. Kala tosin kaipasi omasta mielestäni hieman suolaa. Kolleegani tilasi pääruoaksi lautasellisen suuria langoustineja beurre blanc kastikkeella. Annos sai kehuja. Myös jälkiruoat - tiramisu ja jäädytetty sabayon amaretolla - saivat osakseen nautinnollisia "mmmm....mmmm...mmmm"-äänähdyksiä.

Kirjastokahvilana aloittanut ravintola on kautta aikojen toiminut kohtaamispaikkana Pariisin intellektuelleille. Vakioasiakkaita ovat olleet muun muuassa Voltaire ja Rousseau. Voltairen pöytäkin on merkattu Helsingin Eliten Tauno Palon pöydän lailla. Ja 1700-luvulla Ranskan vallankumouksen aikaan Robespierre, Marat ja Danton kokoontuivat Le Procopeessa - vähän niinkuin meillä täällä fennomaani- taiteilijoilla oli tapana viettää aikaa Kämpissä.

Pidemmittä puheitta - suosittelen, vaikka palvelu onkin ranskalaiseen tapaan vähän sillä lailla tarjoilijan fiiliksen mukainen.





8 kommenttia:

  1. Olin unohtanut tuon elokuvakohtauksen. Kiitos. Etanoitahan mä rakastan. Ja Gereä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen varmaan katsonut kyseisen elokuvan niin monta kertaa teinivuosinani, että jokainen sen repliikki...tai, no, ainakin kaikki Julia Robertsin replat elokuvassa ovat iskostuneet mun takaraivoon loppuiäksi :)

      Etanat ovat hyviä, kun ovat näin hyvin valmistettuja.

      Poista
  2. Et ollut kuitenkaan Geren kanssa liikenteessä ;-)
    Tuo on ihan klassikkokohtaus. Otsikko riitti tuomaan sen mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noh, en ollut, en. Vaikka oli mulla pari komeaa kolleegaa seurana, joista kumpikaan ei tosin ole silver fox tai miljardööri :)

      Tuo kohtaus ja tuo kyseinen repliikki on shoppailu kohtauksen "Big mistake! Huge!"-replan lisäksi klassikoiden klassikoita :D

      Poista
  3. Söpöjä pikku etanoita ja takuulla olivat tuolla hyviä,voin kuvitella.Viimeksi olen syönyt etanoita Porvoossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Porvoon Timbaalissa kenties? Sielläkin ovat hyviä :)
      Le Procopeehen kannattaa Pariisissa vieraillessa mennä etanoiden lisäksi myös tunnelman takia...tai historian...ja tiramisun...ja jäädytetyn sabayonin takia.

      Poista
  4. Miten etanat oli maustettu? Rakastan etanoita, ja keräilenkin uusia maustamistapoja. Gereä en jostain syystä siedä, a too slippery and slick guy :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä kyseiset yksilöt olivat Rouge Burgundy lajiketta (onkohan oikea suomalainen termi viinimäkikotilo? punainen viinimäkikotilo?), jotka oli maustettu valkosipulilla. Eli aika perinteinen maustemaailma.

      Gere on kieltämättä vähän sliskigubbe (Pretty Womanin vetonaula onkin mielestäni tuo jumalaisen kaunis nainen)...oma suosikkini iäkkäämistä näyttelijöistä on ehdottomasti DeNiro - vanhana symppis, nuorena ylivoimaisen hotti!

      Poista