BRUSCHETTA

Pidemmittä puheitta, saanen esitellä alkpalapöydän kuningattaren, Bruschetta al Pomodoro. Näin se tehdään meillä. Tai on tehty nyt pari kertaa. Ei mikään täysin autenttinen italialainen versio, mutta se ei tarkoita, etteikö se olisi erinomaisen hyvä. Ainakin minut se koukutti kerta heitolla.

TOMAATTIBRUSCHETTA

12 kpl

Näitä tarvitset:

• ciabatta-leipää

• rasiallinen miniluumutomaatteja

• 2 tl pieniä kapriksia

• 1/2 tl sokeria

• 1 tl balsamicoa

• hyppysellinen mustapippuria

• oliiviöljyä

• suolaa

• 1-2 valkosipulin kynttä

Leikkaa leivästä 12 viipaletta ja paahda viipaleet uunissa ritilällä 200 asteessa noin 10 minuuttia.

Pilko tomaatit pieniksi paloiksi (itse tapaan leikata ensin neljään osaan pituussuunassa ja sitten vielä poikittain kolmeen osaan).

Siirrä tomaattipalat siivilään, rouhaise sekaan pari-kolme rouhaisua suolaa, sekoita ja anna valua 5 minuttia.

Silppua kaprikset.

Sekoita tomaattipalat ja silputut kaprikset keskenään.

Mausta sokerilla, balsamicolla, mustapippurilla ja yhdellä teelusikallisella oliiviöljyä.

Sekoita, maista ja suolaa tarvittaessa pienellä hyppysellisellä suolaa.

Ota leivät uunista.

Roiskauta hieman oliiviöljyä leiville.

Kuori valkosipulin kynsi ja hiero sitä hellästi leipäviipaleiden päälle. Varo levittämästä ja painamasta kynttä liikaa, sillä valkosipuli varastaa helposti shown.

Annostele jokaisen leivän päälle tomaattekapris seosta ja tarjoile heti.

SYYSPIZZA PÖNDELLÄ

Syksy saaristossa. Tai lähinnä yksi syksyinen viikko saaristossa. Mitä niitä nyt laskemaan. Pääasia, että syysmyrskyjen kylmentämässä meressä on kasteltu varpaat, metsässä on käyty etsimässä sieniä niitä löytämättä ja takassa on polteltu puita. 

 

Mikäli mökin pakastimesta löytyy pappan aiemmin poimimia ja pakastamia herkkutatteja, on sienimetsäretkellä hauskaa, vaikka sieniä ei koriin saisikaan. Niistä saa hyvän syyspizzan pöndellä  nautittavaksi menemättä metsään laisinkaan. Vaikka kyllä sinne metsään kannattaa silti mennä, ihan vaan fiiliksen takia. On sittten kivempi syödä sitä sienipizzaa.

Minähän en oikeastaan tunnista sienistä kuin kanttarellin ja punaisen kärpäsienen. Ensimmäistä ei ymmärtääkseni enää näin myöhään löydä ja toista, vaikka löytäisikin, ei kannata poimia ellei toivo erinäisiä mieltä avartavia hallusinaatiokokemuksia ja mahdollista sairaalareissua. Osaan kuitenkin lukea pakastepusseista pappan käsialalla kirjoitetun tekstin "c-j-svamp 2014". Tiedän, että se tarkoittaa Carl Johan svamp, eli stensopp. Suomeksi herkkutatti. Ja tiedän, että niistä minä tykkään.

Olen jo pitkään tiennyt, että pidän sienipizzoista nimenomaan valkoisina. Nyt tiedän myös, että tykkään etenkin herkkutateista pizzan päällä yhdessä juuston, oliiviöljyn ja sipulin kanssa. Näin ollen alla erinomainen ohje valkoiseen herkkutattipizzaan.

Pizzataikinan ohjeen löydät tämän linkin takaa aiemmasta pizzapostauksestani.

BIANCO HERKKUTATTIPIZZA

Yhteen pizzaan

Näitä tarvitset:

• oliiviöljyä

• n. 80 gr emmenthal- ja mozzarella raastetta

• iso kourallinen pakastettuja herkkutatteja

• voita

• sormisuolaa ja pieni hyppysellinen valkopippuria

• erittäin pieni sipuli

• tuoretta oreganoa

Sulata sienet.

Kuumenna pannu ja sulata siinä voi.

Lisää sienet pannulle, mausta suolalla ja valkopippurilla ja paista hetki kunnes ylimääräiset nesteet ovat haihtuneet.

Levitä tilkka oliiviöljyä kaulitulle pizzapohjalle.

Ripottele päälle reilusti juustoraastetta.

Levitä sienet juuston päälle.

Leikkaa sipuli renkaiksi ja aseta päällimmäiseksi.

Silppua oreganon lehdet ja ripottele pizzalle.

Paista 300 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.

Ota pizza uunista, pirskauta hieman oliiviöljyä pizzan päälle sinne tänne.

Nauti heti.

TUKHOLMAN BURGERIT

Vietimme neljä päivää länsinaapurin pääkaupungissa. Kolmena päivänä söimme hampurilaisia. Erinomaisia sellaisia. Tukhomassa ei ole kovin vaikea löytää gourmet burgereita ja laatu oluita tarjoilevia diner-henkisiä paikkoja. Milloinkohan ilmiö rantautuu kunnolla myös Helsinkiin?

2,5 vuotta sitten Tukholman Vasastaniin aukesi kaupungin ensimmäinen gourmet burgerpaikka diner-tyylillä. Tänään paikan tarjoilijan laskelman mukaan vastaavanlaisia hampurilaispaikkoja on jo 15. Kaikki kuullemma oikein herkullisia, vaikka Flippin' Burgers vetää tietenkin edelleen parhaan paikan pokaalin.

Muistan edelleen, kuinka lukioikäisenä ihmettelin Tukholman laajaa ja nousussa olevaa sushitarjontaa. Joitain vuosia myöhemmin Helsinkiin ilmestyi ensimmäinen sushiravintola ja sitä seurasi pian isompi liuta. Tänä päivänä sushia ei tarvitse Helsingissä kovinkaan kauan etsiä.

Hampurilasten kaverina toivon kaavan toistavan itseään myös burgeri-ilmiön suhteen. Parhaillaan tilanne on se, että kun tekee mieli hyvää hampurilaista kaupungissa on tasan yksi paikka, josta sitä saa - Roslund Hietaniemen hallissa. Siltasessakin Kallion Hämeentiellä on ihan hyvät burgerit, mutta eihän se mikään varsinainen hampurilaispaikka ole. Ja Roslundilla taas on hallin aukioloajat ja epätasainen laatu.

Parempia aikoja odottelessa hypätkää laivaan, suuntakaa länteen ja syökää näissä:

FLIPPIN' BURGERS

Observatoriegatan 8

Flippin' Burgers sijaitsee nosteessa olevassa Vasastanissa Tukholman pohjoisosassa. Pöytää voi arki-iltanakin joutua odottamaan 30-45 minuuttia. Odotellessa baaritiskiltä saa kuitenkin laatuoluita, tunnelma on rento ja lopuksi odotus palkitaan, kun eteesi nostetaan elämäsi paras hampurilainen.

Avopuoliso söi Flippin-hampurilaisen ja minä Cricketin. Kumpaakin suosittelemme. Vaniljapirtelökin oli täällä erinomainen.

Ostin myös paikan päältä Flippin' Burgersin perustajan, Jon Widegrenin, kirjan "Flippinä Burgers". Kirjan esipuheessa hän kertoo, kuinka ennen ravintolan perustamista luki kaiken löytämänsä tiedon hampurilaisista, kaiken teoreettisista historiateksteistä burgereista osana Yhdysvaltojen suburbanisoitumista keittokirjojen resepteihin, blogeihin sekä keskusteluketjuja lihamyllyistä.

Kaikki tuo intohimo maistuu Flippin' Burgerin hampurilaisissa.

Suosittelen kaikille ja eritoten burgerihifistelijöille!

PRIME BURGER

Folkkungagatan 122

Iki-ihanassa Södermalmissa sijaitsevassa Prime Burgerissa hampurilaiset tarjoillaan mehukkaalla mediumiksi jätetyllä pihvillä. Täälläkin listalta löytyy puritaanille se yksinkertaisin mahdollinen vaihtoehto - sämpylä ja pihvi - sekä sen täysi vastakohta pihvillä, nyhtöpossulla, juustolla, salaatilla, tomaatilla ja sipulilla täytetty sämpylä. Meille upposi Plain Cheeseburger ja Original Prime burger. Tykkäsimme.

Ranut sekä coleslaw ovat oivia lisukkeita tilattavaksi. Listalta löytyy myös muita erikseen tilattavia lisukkeita, mutta me emme niitä kokeilleet, joten en tiedä voinko suositella.

Lisäksi tämäkin paikka tarjoaa liudan erikoisoluita hampurilaisen kanssa nautittavaksi.

Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka!

ML - MARIE LAVEAU

Hornsgatan 66

Tunnetun voodoo-papittaren mukaan nimetty burgeri- ja sandwichkahvila deep south-henkeen on auki päiväsaikaan. Vieressä aukeaa iltaisin saman niminen baari, josta saa tilata hampurilaisia ja lisukkeiksi ranskalaisia ja uppopaistettuja sipulirenkaita. Baarin takana aukeaa ravintolatila, joka tarjoaa baarin hampurilaislistan lisäksi erinäisiä cajun- ja creoleruokia. Tosin pöytävaraukset täyttävät ainakin viikonloppuiltaisin ravintolapuolen.

Jos saavut Marie Laveauhan illalla ilman pöytävarausta ja baari näyttää olevan tupaten täynnä, älä huoli. Ravintolan takaa löytyy vielä yksi tila - pieni baarihuone, Little Quarter, jossa saa yhtälailla tilata hampurilaisia listalta.

Entäs ne burgerit?

Tuplajuustohampurilaisessa oli aivan liikaa lihaa. Sinkkuna varmasti erinomainen, sillä sämpylässä ja lihassa ei ollut muuta vikaa kuin niiden välinen suhde. Nyhtöpossusämpylä oli kuitenkin aivan loistava - sopivan kokoinen keskikokoiseen nälkään ja ihanan mehukas. Myös uppopaistetut sipulirenkaat olivat primus.

Ainakin nyt tiskiltä sai myös todella hyvää Red IPAa - Liquid Mistress - näyttää stoutilta, mutta maistuu punaiselta IPAlta, miedosti suklainen.

Lämmin suositus!

P.S. Pahoittelut tästä yhdestä kännykkäkamera kuvasta. Menimme kyseisen hampurilaisillallisen jälkeen In Solitude-bändin keikalle Södra Teaterniin ja järkkärin kantaminen mukana olisi häirinnyt keikasta nauttimista. Halusin kuitenkin näyttää teille miltä mielestäni näyttää liian lihaisa hampurilainen.

Lisähuomio: Burgerpihvin aika sellainen peruspaino on noin 150-160 gr. Monessa paikkaa, myös ML:ssä tuplahampurilaiseen vain lisätään toinen samankokoinen pihvi ja sillä selvä. 

Flippin' Burger kirjassaan Jon Widegren kuitenkin kertoo itse tekevänsä sinkkuburgeriin juuripa tuon 150 gr pihvin ja taas tuplaburgeriin kaksi 100gr pihvia. Näin siitä syystä, että silloin lihaa on tuplahampurilaisessa kyllä enemmän, kuin yksinkertaisessa, mutta lihan suhde sämpylään on edelleen toimiva. 

LEHTIKAALI, TOMAATTI JA VALKOSIPULI - LOUNAS PASTA

Lehtikaali maistuu mulle parhaiten kahdessa muodossa - kuullotettuna pannulla öljyssä ja voissa tai smoothiessa. Tässä ensimmäisestä versio.

Aika usein tulee mietittyä, että kuinka yksinkertaisia ja helppoja asioita voi blogissa jakaa ilman, että se alkaa vaikuttamaan lukijan aliarvioimiselta. Loppupäätelmä on aina sama. Ei yksinkertaisuus ole synti. Eikä helppous ole laiskuutta. Yhdistettynä ne ovat vain fiksu veto. Kun makuja ei ole liikaa peittämään alleen toisiaan ja ruoka syntyy kädenkäänteessä kaikki ovat voittajia.

Eikä tämä pasta nyt kuitenkaan niin minimalistinen ole. Rasvojakin on kolmea eri sorttia. Tulee sitä viikottain huomattavasti askeettisempiakin ruokia tehtyä. Niistä yksi suosikki koostuu vihersalaatista ja viinirypäleistä. Ja balsamicopohjaisesta kastikkeesta. Mutta niistä joskus myöhemmin lisää. Tässä nyt tämä lehtikaalipasta.

LOUNAS PASTA LEHTIKAALILLA

2lle

Näitä tarvitset:

• 1 rkl oliiviöljyä

• 1 rkl tryffeliöljyä

• 1 rkl voita

• 1 pieni sipuli

• 3 lehtikaalin lehteä

• 2 valkosipulin kynttä

• 1/2 punainen chili

• kourallinen miniluumutomaatteja

• ruokalusikallinen suuria varrellisia kapriksia

• suolaa ja mustapippuria

• penne pastaa

Laita pasta vesi kiehumaan. Keitä pasta.

Pastan kypsyessä hienonna sipuli ja suikaloi lehtikaalin lehdet.

Kuumenna öljyt pannulla. Lisää sipuli ja lehtikaali. Kuullota. Suolaa.

Lisää nokare voita lehtikaalin päälle ja sekoita voin sulaessa.

Murskaa valkosipuli, viipaloi chili ja lisää pannulle.

Poista kapriksista varret, puolita kaprikset ja tomaatit. Siirrä pannulle.

Valuta pasta ja kaada lehtikaalihöysteen sekaan. Suolaa ja pippuria. Loraus oliiviöljyä. Sekoita. Ja se on siinä.