Helsingin Ruoholahdessa kanaalin varrella sijaitsee ravintolapaikka, jossa monet ovat vuosien varrella yrittäneet ja yhtä monet luovuttaneet. Sijainti lienee ravintoloitsijalle hankala, vaikka tilukset ja kanaalin varren tunnelma luovatkin otolliset puitteet menestykselle.
Viime tuokokuussa avanneelle Farolle soisin kaiken mahdollisen menestyksen ja siksipä suosittelen paikkaa täällä. Käykää ihmiset Farossa - ruoka on erinomaista ja palvelu mukavaa!
Miniburger
Farolla on erikseen bistro- ja terassimenu, joista jälkimmäinen ei näy ravintolan nettisivuilla. Terassilla istuessa kummaltakin voi tilata annoksensa sikin sokin - alkupala sieltä, pääruoka täältä ja lisuke taas tuolta. Eikös olekin mainiota! Menu vaihtelee jonkunverran vuodenaikojen mukaan.
Heinäkuun lopulla söin illalliseksi terassimenulta miniburgerin ja lisukkeeksi bistromenulta kukkakaali-piparjuurislawn sekä belugalinssisalsan. Kaikki niin hyviä, että ei jäänyt epäselväksi miksi ystävätär oli suosittelut paikkaa. Jälkiruoaksi jälkiruokien suurena fanina tilasin itselleni vielä toisen miniburgerin. Tarjoilija totesi sen olevan oiva valinta. Ystävät tilasivat marjoilla koristellut hapankermajäätelö-annokset. Jotain hapankermajäätelön tasosta kertoo se, että toinen heistä totesi "Mä en haluais syödä tätä, kun sit tää loppuu."
Kaali- ja piparjuurisalaatti
Viime perjantaina kävin Farossa toistamiseen illallistamassa. Surullisen vähän asiakkaita. Ehkä lounasaika on vilkkaampaa, mene ja tiedä. Terassikausi on loppumaisillaan, eikä paikka taida vetää iltaisin paljon porukkaa. Uskon, että jos vain ihmiset tietäisivät kuinka hyvää ruokaa täältä saa jonoa olisi metrolle asti ja pöytävarauksista käytäisiin kilpaa.
Nautin seuraa odotellessa baarin puolella oluen ja pöytään siirtyessä tilasin Faron päivän pihvin, joka oli tällä kertaa marmorifilé punaviinikastikkeella. Kylkeen tuli raikas vihersalaatti herkullisella vinegretellä maustettuna. Ja saanen mainita, että pihvi oli erinomainen ja kastike makuhermoja hivelevä. Erikseen vielä lisukkeeksi tilaamani endiivi-pähkinäsalaattikin oli todella maukasta. Tosin endiivi oli silputtu pieneksi, kun ystävälleni edellisellä kerralla se oli tarjottu ihanan isoina kokoinaisina lehtinä. Jälkiruoaksi nautimme dekonstruoidut tarte tatin:it. Erittäin suositeltava jälkiruoka, mutta ei yltänyt ihan hapankermajäätelön kilpailijaksi.
Hapankermajäätelöä marjoilla
Faro-hehkutukseni saattaa kuullostaa liioitellulta, mutta ehkä jotain paikan herkullisuudesta kertoo myös se, että keittiössä häärää aiemmin Kööpenhaminan ravintola Nomassa pörrännyt suomalaiskokki Ville Rainio. Muistienne virkistykseksi - Noma on kahden Michelin tähden ravintola, joka on rankattu vuosina 2010, 2011, 2012 ja 2014 maailman parhaaksi ravintolaksi. Että sillälailla... Kyllä se Rainion Ville on tainut sieltä saada ihan hyvät opit ruoanlaittoon.
Michelin-ravintola taustaisesta kokista huolimatta Faro on tunnelmaltaan rento ja hintatasoltaan mielyttävä. Suosittelen kaikille lämpimästi visiittiä! Itse aion pian käydä kokeilemassa Faron brunssia.
